Historiikki.
Synnyin 18 vuotta sitten pömppikseni kanssa. Tai siltä tuntuu, se on roikkunut aina mukana. Yritin monesti jättää sen kyydistä mutten oikein ottein. Viime lokakuusta viime tammikuuhun olin tehnyt suurimman työn siihen asti. Johonkin katosi 5 kiloa, parhaimmillaan, mutta sekään ei tuntunut juuri miltään, sillä sekin oli liian vähän. Puolitiessä. Pian tulee kesä. Minulla on 84 päivää taivaltaa se tie loppuun ja olla kaunis kesällä. Tarvitsen blogin johon voin kirjottaa kaiken mikä liittyy mahaani, poskiini, käsivarsiini ja reisiini. Olen aina ollut visuaalinen ihminen ja minun täytyy nähdä. Täältä näen milloin tein mitäkin - sitäkin, mitä söin milloinkin - silloinkin.
En toisaalta halua, että tätä lukisi kukaan. Mutta mikäli tänne eksyy joku, ja hän tietäisi ettei saisi, se todennäköisesti herättäisi kiinnostuksen, ihan onnettomankin sellaisen, joka voisi jostain kummansyystä syntyä näitä turhanpäiväisiä tekstejä kohtaan. Siksi sivuutan aiheen enkä palaa siihen enää. Lue jos haluat. Mutta onneksi olkoon jos luet koska tänne on miltei mahdotonta eksyä. Toivottavasti löydät tien takaisin, sen pitäisi olla helpompaa. Vasemmassa yläkulmassa on nuoli, paina sitä, se voisi auttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti